Muutos on luova prosessi

Nykymaailmassa on tapana ajatella, että asioiden pitää tapahtua johdonmukaisesti ns. putkessa: ”Aloitettu pitää saattaa loppuun” ja vieläpä ajallisesti tehokkaasti tai jonkin annetun kaavan mukaisesti. Tätä meille opetetaan usein jo lapsesta alkaen. Aloitetut leikit leikitään yhdessä pötkössä, sen jälkeen korjataan ne pois ja vasta sitten voi aloittaa jotain uutta. Aikuisena toimimme saman ajatuksen mukaisesti esimerkiksi harrastusten suhteen eli jos aloitat jotakin, sitä pitää sitten tehdä orjallisesti (riittävän pitkään) tai muutoin olet epäonnistunut ja jättänyt homman kesken.

Tosiasiallisesti aivot eivät kykene olemaan innostuneita samasta asiasta pitkään tai yhä uudelleen ja koska siirtyminen muuhun on epäonnistumisen merkki, aikuinen pakottaa itsensä jatkamaan - ja hommasta tulee suorittamista ja puurtamista. Toki mikään juttu ei ole aina kivaa ja voi silti olla tyydyttävää, mutta kaiken ei tarvitse olla samalla kaavalla toteutettua.

Muutos lähtee ideasta ja muutosprosessin kautta se muuttuu todellisuudeksi. Jos muuttuu. Kaikki eivät muutu tai ennen toteutumista voi eteen tulla muita projekteja, jolloin aikaa kuluu ennakoitua/haluttua enemmän. Se on aivan normaalia ja isossa kuvassa palvelee varmasti toivottua lopputulosta paremmin kuin pakolla putkeen runtattu prosessi. Ne sivupolut, eteen tulevat toiset projektit, opettavat tai tuovat mukanaan jotain, mikä auttaakin nopeammin oikeaan suuntaan.

Tutkija Graham Wallas on erottanut luovassa prosessissa neljä vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa on Mirja Kärnän suomentamana ongelman määrittäminen, missä kirkastetaan omia ajatuksia tilanteesta ja muutoksesta, jota halutaan tai tavoitteesta, jota kohti pyritään. Usein ihmiset tietävät, mitä he eivät halua tai toive on yksittäisiä sanoja tai tunteita, mutta tarkempi määrittäminen auttaa samaan kiinni kokonaisuudesta ja näkemään, mitä oikeastaan hakee.

Toinen vaihe on haasteeseen uppoutuminen. Käytännössä tämä on tiedon keruuta joko älyllisellä tavalla tai ihan konkreettisesti kokemalla olemassa oleva tilanne tietoisesti ja sitä kautta lisäämällä ymmärrystä siitä, mistä asiassa on kyse. Mielen ihmeet - sivustolla tämä vaihe on nimetty itämiseksi, missä ideasta taas etäännytään, sitä havainnoidaan kauempaa, jotta uusia näkökulmia ja oivalluksia voi syntyä spontaanistikin. Ne rikastavat ymmärrystä aiheesta.

Kolmannen vaiheen Kärnä näkee rentoutumisena, joka mukailee edellä mainittua itämisvaihetta. Mielen ihmeet -sivustolla kolmas vaihe on valaistuminen, missä ideat saavat jo ratkaisuvaihtoehtoja ja kokonaisuus muuttuu selkeämmäksi ja tyydyttävämmäksi.

Neljäs vaihe on toimeenpano/todentaminen. Siinä tarvitaan jo rohkeutta viedä ideat käytäntöön ja luottaa siihen, että ne kantavat. Idea ei kuitenkaan ole lopullisessa muodossaan, vaan sitä on jatkokehitettävä tai ainakin päätettävä, viekö sitä eteenpäin tosissaan vai luopuuko pyrkimyksistä.

Joskus prosessi on riittävä näin. Itse olen kuvannut tätä vaihetta myös idean siipien avaamisena: jos se on lentokykyinen, se saa tuulta siipiensä alle ja jos ei, sitä pitää vielä haudutella ja hoivata - tai sitten se ei ole elinkelpoinen. Vaikka idean hautaisi, sen kanssa uurastaminen on tyydyttävää. Välillä haluaa asioita, joista tajuaa tässä vaiheessa, että se ei ole minun juttuni. Voi siis olla hyvillään, ettei sitonut itseään liian tiukasti johonkin, mikä ei vastaa autenttista itseään.

Toivopajalla on eletty viimeiset viikot rentoutumisen aikaa. Osittain tämä on tapahtunut muun elämän johdosta, mutta myös siitä syystä, että Raha&muutos - kurssia työstäessäni totesin tarvitsevani lisätietoa, mikä veikin suuntaan, joka on avannut isomman kuvan sekä allekirjoittaneen elämään että Toivopajan ideaan. Nyt alkaa olla tunne, että rahan äärelle voi palata, mutta olen henkisesti rikkaampi ja se tulee näkymään muussakin kuin kyseisen kurssin sisällössä.

Elämä ja muutos eivät ole lineaarisia vaan syklisiä. Ne ovat luovia prosesseja, joissa tasot ovat sisäkkäin, lomittain ja sykäyksittäin eteneviä. Omasta mielestäni se juuri tekee niistä mielenkiintoisia!

 Innostuneena, 

Tiina Toivopajalta